Historiikki

Pohjan sodan päättyessä vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhaan palasivat Siperiasta sotavankeina olleet karoliiniupseerit kotimaahansa heränneinä miehinä. Suomen armeijan keskuuteen evankeliumin sanoma oli juurrutettu sotilashenkilöiden välityksellä jo karoliinien aikakautena.

Siirryttäessä ajassa itsenäiseen Suomeen alkoi kirkollinen työ välittömästi olojen vakiinnuttua jatkuen ja kehittyen osana puolustusvoimien virallista organisaatiota. Talvisota ja ennen kaikkea sitä seurannut Moskovan rauha merkitsi suurta kansallista henkistä romahdusta, jota seurasi väsymys ja myös hengellinen pettymys. Kyseltiin, miksei Jumala sittenkään estänyt koettuja menetyksiä. Jatkosodan jälkeen tunnettiin jälleen syvää luottamusta Jumalaan. Sodasta oli selvitty itsenäisenä kansana ja useiden raskaiden kokemuksien myötä omakohtainen selviytyminen koettiin Jumalan johdatuksena ja siunauksena.

Puolustusvoimien siirryttyä rauhan ajan kokoonpanoon useissa varuskunnissa aloitettiin rukous- ja raamattupiirejä. Näiden tapahtumien järjestelystä vastasivat alussa yksittäiset henkilöt. Seuraavana vaiheena Upseeri- ja Aliupseeriliittoihin perustettiin hengelliset toimikunnat. Näiden toimesta alkoivat valtakunnalliset upseereille ja aliupseereille erikseen järjestettävät vuosittaiset hengelliset päivät. Ensimmäiset Upseerien hengelliset päivät järjestettiin Lahdessa v 1946 ja Aliupseerien hengelliset (neuvottelu-47ja48) päivät aloitettiin Helsingissä v 1947. Alkuvuosina osallistujia oli yli 200 (erikseen kummillakin päivillä), mutta vuosien saatossa osallistujamäärä hiipui pienimmillään n 50 osallistujaan. Kuusikymmentäluvun lopussa Aliupseerien hengelliset päivät jäivät pari kertaa järjestämättä.

Upseeriliiton muututtua puhtaasti edunvalvontajärjestöksi se jätti aatteellisen puolen toiminnastaan lähinnä Kadettikunnalle. Samalla liitto jätti nimeämättä hengellisen toimikuntansa (1972). Upseerien hengellinen toimikunta (UHT) jatkoi muodollisesti itsenäisenä vapaaehtoisen hengellisen työn vetäjänä upseerien osalta. Käytännössä näkyvä osa toiminnasta oli Upseerien hengellisten päivien järjestäminen.

1970 alkoi kenttäpiispan johdolla silloinen kirkollisasiaintoimisto järjestää keväisin koko puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle tarkoitettuja Puolustusvoimien henkilökunnan hengellisiä päiviä. Kenttäpiispa Yrjö Massan kutsusta kokoonnuttiin vuonna 1972 neuvotteluun Upseerien ja Aliupseerien hengellisten päivien tulevaisuudesta. Hengellisten toimikuntien edustajat näkivät sijan syksyisin järjestettäville yhteisille hengellisille päiville, joiden järjestelyvastuu olisi vuorovuosina Upseerien tai Aliupseeriliiton hengellisillä toimikunnilla yhteistoiminnassa Pääesikunnan kirkollisasiaintoimiston kanssa.

1954 poistettiin hengellisiin päiviin osallistumisen kannalta merkittävästi vaikuttanut oikeus litteroihin. Tuon ajan suurimmat kulut varuskunnissa järjestettyihin hengellisiin päiviin muodostuivat matkakuluista. Siviilijärjestöjen tuen varassa järjestettiin vuosien 1955 – 1957 hengelliset päivät.

Upseeri- ja Aliupseeriliitto perustivat v 1957 Upseeriston ja Aliupseeriston hengellisen toiminnan säätiön lähinnä tukemaan taloudellisesti hengellisten päivien järjestämistä. Lisäksi säätiö toimitti ja julkaisi hengellisiä kirjoituksia ja sen nimissä järjestettiin pienimuotoisia hengellisiä tapahtumia eri puolilla maata.

Päällystön hengellisen toiminnan säätiö (nimi muutettiin v 1975 edellisenä vuonna tapahtuneen yhtenäispäällystöön siirtymisen myötä. Samaan liittyi myös aliupseeri -> toimiupseeri –nimikkeen vaihdos) ryhtyi 80-luvun alussa kantamaan vastuun vapaaehtoisesta hengellisestä työstä ja sen koordinoimisesta kantahenkilöstön keskuudessa. Samalla kun voimat yhdistettiin, edellä mainitut hengelliset toimikunnat kävivät tarpeettomiksi. Samat aktiiviset henkilöt olivat toimineet sekä hengellisissä toimikunnissa että Päällystön hengellisen toiminnan säätiössä. Toimiupseeriliitto (nykyisin Päällystöliitto) lakkautti organisaatioonsa 80-luvulle asti säilyneen hengellisen toimikuntansa, kuitenkin kirjaten silloisiin sääntöihin, että liitto tukee jäsentensä keskuudessa tehtävää hengellistä työtä Päällystön hengellisen toiminnan säätiön kautta.

Säätiön ryhtyessä kantamaan vastuuta vapaaehtoisesta työsarastaan se otti samalla roolin avoimena kristittyjen yhteisönä koko Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle palkatulle henkilöstölle. Päällystön hengellinen säätiö (PHS) -nimi otettiin käyttöön v 1996, jolloin Patentti- ja rekisterihallitus vahvisti säätiön nimen muutoksen lisäksi uusitut säännöt.

Nykyään säätiön toiminnan näkyvin tapahtuma on edelleen Päällystön hengelliset päivät, jotka järjestetään syksyisin yhteistyössä sotilaspapiston kanssa eri varuskunnissa. Lisäksi järjestetään vuosittain pienempiä alueellisia ja paikallisia tapahtumia.

Säätiö julkaisee vuosittain kolme yhteyskirjettä, jonka jakelu on noin 470 kappaletta. Lisäksi säätiö käyttää toimintansa esittelyyn ja evankeliumin julistamisen tueksi ammattisotilaiden todistuspuheenvuoroista koottuja kirjasia (Kaikki ovat kutsutut 1982, Tulkaa minun tyköni 1987, Kutsu sinulle 1993, Seuraa minua 1997 ja uudistettuna 2003).

KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Säätiö edustaa maatamme kansallisena kristillisenä sotilasjärjestönä (Military Christian Fellowship of Finland) kansainvälisessä kanssakäymisessä. Kanssakäyminen oli sotien jälkeisinä vuosikymmeninä epävirallista yksittäisten henkilöiden toimintaa.

Virallisesti säätiö kirjasi kansainvälisen toiminnan tapahtuvan yhteysupseeritasolla. Tällä haluttiin varmistaa, ettei toiminta missään yhteydessä sido eikä yhdistä Puolustusvoimien virallista kirkollista tai muuta sektoria kansainväliseen toimintaan eikä toiminta säädekirjankaan mukaan kuulunut säätiön varsinaiseen toimenkuvaan ennen vuoden 1996 sääntömuutosta.

Kansainvälisen yhteydenpidon aloitti henkilökohtaisella tasolla jo v 1948 eversti Jarl Jarkka. Hän, tuon ajan historiallisen tilanteen huomioonottaen, oli yhteydessä aluksi Ruotsin kristilliseen upseeriyhdistykseen (Sveriges Kristliga Officersförbund/SKO) ja Englannin kristilliseen upseeriliittoon (Officers' Christian Union/ OCU), joista varsinkin jälkimmäinen on ollut kansainvälinen kristillisten sotilasjärjestöjen keskus ja tuki. Eversti Jarkka osallistui ensi kertaa kansainväliseen FNOCU:n (Fellowship of National Officers' Christian Unions) maailmankonferenssiin silloisessa Länsi-Saksassa v 1961.

FNOCU:n koordinoi kansainvälistä toimintaa vuoteen 1980 asti. Vuoden 1980 maailmankonferenssissa FNOCU:n nimi muutettiin AMCF:ksi (Association of Military Christian Fellowships), koska valtaosassa maailmankonferenssiin osallistuneissa maissa kansalliset järjestöt olivat avoimia kaikille ammattisotilaille sotilasarvosta tai asemasta riippumatta.

Seuraavassa luettelo merkittävimmistä kokouksista ja suomalaisten osallistumisesta niihin.

”Maailmankonferenssit”

1930 Zuyelle, Hollanti (perustamiskokous, läsnä UK, Saksa, Hollanti ja Ruotsi)
1961 Berchtesgaden, L-Saksa, Suomi (ev Jarkka) ensi kertaa mukana
1976 Massanetta Springs, USA, mukana 600 osallistujaa 21 maasta. Suomesta neljä osallistujaa.
1980 Swanwick, Englanti (FNOCU -> AMCF). Osallistujia 39 maasta. Suomesta 12 osallistujaa.
1984 Soul, Etelä-Korea (- ei suomalaisia).
1994 Maailmankonferenssi Virginia Beach, USA. Osallistujia n 1000 92:sta maasta. Kuusi suomalaista.
2004 Maailmankonferenssi Soulissa, Etelä-Koreassa. Osallistujia 1532 132:sta maasta. Kaksi suomalaista

”Maanosakonferenssit”(Euroopan osalta)

1984 I Eurooppa-konferenssi Dasselissa, L-Saksassa, Suomesta oli 10 osallistujaa.
1987 II Kristiansand, Norja, 1990 III Dassel, Saksa; kummassakin useita suomalaisia.
1993 IV Eurooppa-konferenssi Ryttylässä. Itä ja länsi kohtasivat ensi kertaa kylmän sodan jälkeen. Osallistujia oli AMCFn historian aikana ensi kertaa Venäjältä, Baltian maista, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Albaniasta useimpien muiden Euroopan maiden, USAn ja Kanadan lisäksi.
1996 V Gosau, Itävalta; 1999 VI Balatonkenese, Unkari; 2002 VII Warsova, Puola, kaikissa suomalaisia.

”Pohjoismaiden konferenssit”

1985 I Pohjoismaiden konferenssi, Norsjössä, Norjassa, mukana osallistujia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Suomesta sekä USAsta.
1989 II Pohjoismaiden konferenssi Kalajoella, edustus Pohjoismaiden lisäksi Englannista ja USAsta, osallistujia n 90, joista puolet suomalaisia.
1991 III Eskilstuna, Ruotsi sekä 1994 IV Bodö, Ruotsi, suomalaisedustajia molemmissa.

”Nuorten sotilaiden raamattuviikonloput Suomessa”

Vuosina 2001 ja 2002 Säätiö on järjestänyt AMCF/ACCTSn kanssa nuorille sotilaille (erit kadeteille) suunnatun raamattuopetuksen viikonlopputapahtuman Baltic Sea Bible Conference osallistujia n 30 (Latvia, Liettua, Norja, Englanti, USA ja Suomi).

Päällystön hengellinen säätiö käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimeä:
Military Christian Fellowship of Finland (MCF of Finland).